Tia

Minä olen Tia, eli blogin kirjoittaja, netissä tunnetaan myös nimimerkeillä Tipsu ja Tirre. Olen 18-vuotias nuori ja asun Turun seudulla. Hevoset ovat kuuluneet elämääni jo sen n. 8 vuotta, enkä päivääkään kadu harrastustani. Kotoa löytyy labradorinnoutaja narttu ja kotikissa narttu, joilla omat sivut myös.

Koiran kanssa harrastellaan kaikennäköistä mitä keksitään. Sen lisäksi tykkään valokuvata (vaikka amatööri olenkin), ulkoilla, tehdä ruokaa ja leipoa. Kuulun myös Turun ravinuoriin, tai siis pidän Turun ravinuorille ohjattua toimintaa ravien aikana ja ravien ulkopuolella myös. Eli olen töissä Turun Hippoksella.

Opiskelen Turun ammatti-instituutissa Tommilankadun koulutalossa Toimitilahuoltajaksi, keväällä 2013 valmistun. Olen Vaahteramäen päiväkodissa laitosapulaisena töissä torstaisin ja perjantaisin. Suoritan päiväkodissa ammattiaineet, eli siivousaineet. Maanantaista keskiviikkoon olen koulussa ja siellä opiskelen pääasiassa teoriaa ja suoritan ruotsit, matematiikat yms. Opiskelusta huolehdin pääasiassa itse, mutta koulu tukee kaikessa.

7.5.2012 sattui ikävä onnettomuus, jossa itseltäni katkesi oikea reisiluu. Elämä meni pysähdyksiin, ja siitä toipumiseen ja yli pääsemiseen, josta paljon blogissa myös puhun.

Kirjoitan myös ruoka- ja leivontablogia erikseen. Eli sinne tulee reseptejä joita on tullut joskus kokeiltua, kuvia ei ole juuri mistään. Makuja Tirren Tapaan -blogi

Hevoshistoria

Vuonna 2004 aloin käymään Ruskon Järäisten tallilla tunneilla. Tai siis tunti kesti 30min. Kävin siellä myös yhden kurssin, joku hoitokurssi muistaakseni. Lempihevoseni oli siellä ehdottomasti she-ruuna Fino ja sh-ruuna Veke. Järäisillä loppui tunnit ja siirryin Varjotallille Vahdolle, kävin myös yhden alkeiseste valmennuksen ja kyllä pelotti! Kyllästyin parin vuoden päästä Varjolla olon jälkeen tunteihin, ja halusin isompia piirejä. Joten laitoin tuttuun tapaan hevostalli.nettiin ilmoituksen hoitohevosesta. Kaksi tuli, ja nykyisen ponin Jassun otin. Siellä olin pari kuukautta, ja sitten matkalla olikin Seppoa, Sakkea ja Romeota, joita kaikkia hoidin hyvin vähän aikaa. Tomppaa hoidin n. 1½ vuotta, ja sen kanssa opinkin hevosenkäsittelystä parhaiten. Sain tehdä paljon maastakäsin, ja välillä selästäkin. Siellä oli myös Ruusunen ja Donna, mitä hoidin. Pieniä welshejä, joita juoksutin ja talutin metsässä kuin koiraa.

Tompan kanssa samaan aikaa vuokrasin Pottia, isoa lämminveristä. Se kuitenkin "sekosi" uudesta kiimaisesta tammasta, ja lensin kyydistä pois. Siitä jäi jonkin sortin ratsastuspelko, pelkään juuri sitä päännostavaa kipittäjää. 

Tompan omistajan kanssa meni sukset ristiin, ja menin HEPSIS Teamiin. Siellä hoidin ja ajoin Leffiä ja Dockea noin puolen vuoden ajan. Talli kun sijaitsee Vahdon perämettässä ja aikataulut ei sopinut yksiin, ehdotettiin sieltä päästä jos menen jonnekkin muualle missä saan touhuta säännöllisesti. Joten sitten aloin hoitamaan Noraa. Noran kanssa yhteiseloa oli myös se puoli vuotta. Sitten koko hevosharrastus alkoi tympimään, ja lopetin. Oli taitaja-kisat sekä uusi seurustelusuhde, jotka vei kaiken kiinnostuksen ja ajan. 

9kk olin ilman hevosia, kesällä niitä suuresti kaivaten. Ja nyt Jassu on jälleen elämässäni, ja tuo piristeen viikkoon :)

Tuossa on iso liuta hevosia eri talleilla. Kyllä, sitä omaa paikkaa ei ole löytynyt, aina joko hevonen tai omistaja tökkii, ja kumminkaan ei ole parempi. Tai sitten ei ole tarpeeksi päässyt käymään/aika loppuu/kiinnostus loppuu. Jassu on aina tuntunut siltä "omalta" ja sopivalta, mutta tyssäsi alussa niihin matkoihin.